Metsäteollisuudella on merkittävä rooli suomalaisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Glasgow’n ilmastohuippukokoukseen osallistunut presidentti Niinistökin puheessaan korosti, että metsät ovat keskiössä, kun etsitään ratkaisuja kahteen jättimäiseen ongelmaan, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. Suomalaisten metsien erityismerkitys pitää tunnistaa myös EU-päätöksenteossa.
Metsäteollisuuden rooli suomalaisen hyvinvoinnin turvaamisessa on merkittävä myös menestyvän teollisuuden tuoman rahoituspohjan kautta, ja tämä merkitys on huomioitava myös EU:n metsästrategian valmistelussa metsän taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien tasapainottamisessa.
Metsät ovat eri EU-maissa kovin eri rooleissa. Monissa EU-maissa metsät on parturoitu satoja vuosia sitten. Meillä maapinta-alasta metsiä on eniten EU-maista, 75 prosenttia. Tänään puuvarantomme ovat lähes kaksinkertaiset siihen, mitä ne olivat runsas 60 vuotta sitten.
Läheisyysperiaatteeseen kuuluu ajatus päättää asioista mahdollisimman lähellä ihmisiä. Metsäasiat on viisasta pitää kansallisessa päätöksenteossa, sillä juuri metsäasioissa EU tuo vain vähän lisäarvoa päätöksiin.
Meidän on pidettävä kiinni päätösvallastamme suomalaisia metsiä ja niiden käyttöä koskien, toki yhteisiä eurooppalaisia linjauksia kehittäen ja kunnioittaen, ja metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnalle huomioiden. Suomalaiset – onpa sitten kyse kansalaisista, päätöksentekijöistä tai elinkeinoelämästä – tietävät, mikä metsän merkitys hyvinvointiyhteiskunnassamme on.
Kehittämällä itse omaehtoisesti kestävää ja vastuullista metsänhoitoa, vastaamme parhaiten ajan muuttuviin odotuksiin. Tästä linjasta olen voinut vakuuttua tämän viikon tapaamisissa metsäalan toimijoiden kanssa.
