Euroopan unionin kolmikantaneuvotteluissa saavutettiin 29.6. sopu rahoitusmarkkinadirektiivin uudistuksesta. Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma pitää uudistusta tärkeänä niin tavallisten ihmisten sijoitusmahdollisuuksien kuin koko EU:n pääomamarkkinaunionin kehittämisen kannalta.
Rahoitusvälinemarkkinoita koskeva direktiivi (MiFID II) ja rahoitusvälinemarkkinoita koskeva asetus (MiFIR) ovat sijoituspalveluita- ja toimintaa säätelevää tärkeintä lainsäädäntöä EU:n kauppapaikoilla. Parlamentin S&D-ryhmän pääneuvottelijana toiminut, talous- ja raha-asioiden valiokunnassa vaikuttava europarlamentaarikko Eero Heinäluoma pitää uudistusta tärkeänä niin tavallisten ihmisten sijoitusmahdollisuuksien kuin koko EU:n pääomamarkkinaunionin kehittämisen kannalta.
“Saimme sovittua muutoksista, jotka parantavat muun muassa sijoitustiedon laatustandardeja ja sijoittajansuojaa, kehittävät markkinatietojen yhdistämistä ja läpinäkyvyyttä sekä kieltävät eturistiriitaa aiheuttavat palkkiot. Muutokset madaltavat tavallisten kansalaisten kynnystä osallistua pääomamarkkinoille sijoittamalla. Näin saadaan säästämisestä kiinnostuneille tavalliselle kansalaiselle paremmat tuotot sijoittamisen kautta”, Heinäluoma summaa.
“Sijoitusmarkkinoiden ja sijoittajien oikeuksien kannalta tarkat ja vertailukelpoiset markkinatiedot ovat ratkaisevan tärkeitä tietoon perustuvan päätöksenteon tukemiseksi. Siksi sovimme konsolidoituja kauppatietoja sisältävästä kaupankäyntinauhasta (consolidated tape, CT). Nauha jakaa jatkuvasti kaupan jälkeisiä tietoja ja tunnistaa kaupankäynnin kauppapaikan. Tavoitteena on, että nauha vähentää markkinaosapuolten välistä tietojen epäsymmetriaa ja lisää unionin houkuttelevuutta sijoituspaikkana. Tässä onnistumista arvioidaan myöhemmin”, hän taustoittaa.
Yksi sovun keskeisimpiä osatekijöitä on eturistiriitaa aiheuttavien palkkioiden kielto, joka astuu voimaan välittömästi.
“EU:n täytyy suojella sijoittajiaan. Maksujen vastaanottaminen sijoitusasiakkaiden toimeksiantojen välittämisestä vääristi kokonaisuutta ja niiden kieltäminen oli tarpeellista. Näin vahvistamme reilua ja avointa sijoitusmarkkinaa, jossa sijoittaminen lisää sijoittajien, eikä välittäjien varallisuutta”, Heinäluoma jatkaa.
Niissä maissa, joissa toimeksiantovirtamaksut ovat yleisempiä, täytyy toimeenpanna kielto 30.6.2026 mennessä.
Neuvotteluiden kokonaisuutta Heinäluoma kuvaa vaiheikkaaksi.
“Neuvottelut olivat monivaiheiset, mutta lopputuloksesta hyötyy jokainen yksittäinen sijoittaja ja säästäjä. Sijoittajansuoja paranee ja kustannukset alenevat. Jatkossa tavalliset yksityissijoittajat pääsevät helpommin käsiksi kaupankäyntitietoihin ja voivat helpommin valita sijoituskohteensa EU-laajuisilta markkinoilta. Yleistyvä yksityssijoittaminen lisää pääomamarkkinaunionin uskottavuutta ja luotettavuutta ja siten edistää unionin talouskehitystä”, hän päättää.
Syntynyt kokonaisuus tulee seuraavaksi hyväksyttäväksi jäsenmaiden pysyvien edustajien COREPER II -toimielimelle sekä parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnalle, jonka jälkeen hyväksynnästä äänestävät Euroopan parlamentin täysistunto ja EU:n neuvosto.
