Kolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 15.11.
Ranskan presidentti Macron nimesi tuoreessa Economist-lehden haastattelussa puolustusliitto Naton aivokuolleeksi. Macronin mielipiteet saivat aikaan vähintään pienoisen myrskyn turvallisuuspoliittisen eliitin vesilasissa. Suomessa tämä pohdiskelu on syytä noteerata tarkasti.
Macron arvosteli kovin sanoin Naton toimintakykyä ja Yhdysvaltain Nato-sitoumusten luotettavuutta. Macronin mukaan Yhdysvallat tekee päätöksiä konsultoimatta liittolaisiaan eikä Yhdysvaltain sitoumukseen puolustaa eurooppalaisia liittolaisiaan voi luottaa. Euroopan pitäisi herätä ennen kuin on liian myöhäistä.
Macronin kannanotto on poikkeuksellinen ja tietysti täysin epädiplomaattinen. On kuitenkin syytä olettaa, että kyseessä ei ollut hetken tunnekuohu vaan aito huoli turvallisuutemme kehityssuunnasta ja kansainvälisen sopimuspohjaisen järjestelmän heikentymisestä.
Yhdysvallat on presidentti Trumpin kaudella korostanut Amerikka ensin -ajattelua ja kyseenalaistanut monenkeskisten sitoumusten ja kansainvälisten sopimusten roolin maailmanpolitiikassa. Vetäytyminen yksipuolisesti Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iran-sopimuksesta sekä Yhdysvaltojen siunaus Turkin invaasiolle Syyriaan tuovat epävarman olon eurooppalaisissa pääkaupungeissa.
Macron sanoo myös, ettei hän tiedä, onko Naton viides artikla eli lupaus auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta voimassa. Se on kova lausunto mutta Yhdysvaltojen presidentin aiemmat kommentit mahdollistavat tämänkin kysymyksenasettelun. Trump lausui 2018, ettei hän ymmärrä, miksi amerikkalaiset vaarantaisivat henkeään jonkun Montenegron auttamiseksi. Montenegro oli juuri vuotta aiemmin liittynyt Naton jäseneksi.
Trumpin mukaan Yhdysvaltain sitoumukseen Nato-maita kohtaan vaikuttaa se, miten nämä maat ovat täyttäneet velvoitteensa Yhdysvaltoja kohtaan. Turkin sotilaiden vyöryminen Syyriaan ja kurdien kylmäverinen hylkääminen heidän amerikkalaisille tekemien palvelusten jälkeen synnyttää sekin uusia kysymyksiä Yhdysvaltojen toiminnan luotettavuudesta.
Mitä johtopäätöksiä Suomen pitää kaikesta tästä tehdä?
On ilmeistä, että presidentti Trumpin toiminnalla on pitkäkestoisia vaalikauden ylittäviä vaikutuksia. Euroopan täytyy ottaa huomioon jatkossakin se vaihtoehto, että presidenttien vaihtuminen maailman suurimman sotilasmahdin johdossa voi tuottaa yllätyksiä.
Transatlanttiselle yhteistyölle taloudessa, politiikassa ja turvallisuudessa on jatkossakin kysyntää. Olisi kuitenkin anteeksiantamatonta jättää Euroopan oma suorituskyky ja yhteistyökyky retuperälle. Siksikin EU:n puolustus- ja turvallisuusyhteistyön täytyy kehittyä.
Macron puhuu voimakkaasti niin monenkeskisen yhteistyön kuin eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön kehittämisen puolesta. Jo aiemmin Saksan liittokansleri Merkel on todennut, että Euroopan pitäisi oppia seisomaan omilla jaloillaan.
Suomen oma turvallisuuspoliittinen perusajattelu osoittautuu kaiken tapahtuneen valossa kestäväksi. Huolehdimme itse omasta uskottavasta puolustuksesta ja kehitämme yhteistyöverkostoja niin pohjoismaiden, EU:n kuin Natonkin kanssa. Emme kuitenkaan ole ulkoistamassa omaa puolustustamme kenellekään. Kaikki tämä nojaa vahvaan monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön ja hyviä naapuruussuhteita edistävään ulkopoliittiseen ajatteluun.
Presidentti J.K. Paasikivi opetti aikoinaan suomalaisia sanomalla, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Voi hyvin olla, että Macronin yhteenveto turvallisuusvaihtoehdoista edustaa tätä tosiasioiden tunnustamisen kestävää linjaa.
