Äskettäin julkaistu tutkimusraportti paljastaa, että menetämme verotuloja vuosittain jopa 427 miljardin dollarin edestä. Maakohtaisesti OECD:n dataan suhteutettuna se on keskimäärin yhden sairaanhoitajan palkan verran joka ikinen sekunti.
Raportti perustaa laskelmansa sille tiedolle, jonka monikansalliset yritykset ovat itse raportoineet ja jonka OECD hiljattain julkisti. Siten tutkijoiden on ollut mahdollista arvioida suoraan verokertymän menetystä, vaikka talouslukujen ympärillä tuntuukin usein vaikuttavan salailun ilmapiiri. Verotuksen oikeudenmukaisuuden verkosto (Tax Justice Network) on lähes kahden vuosikymmenen ajan tehnyt työtä tämän raportin ja näiden asioiden julkistamisen eteen. Kyseessä on merkittävä puheenvuoro veronkierron ja rikollisen rahan määrän aiheuttaman vajeen arvioinnissa.
Vuosittaisesta menetetystä 427 miljardista dollarista suuri osa muodostuu jättiyritysten veronkierrosta veroparatiisien kautta, mutta huomattava merkitys on myös sillä, mitä hyvinvoivat valtiot tekevät. Raportin mukaan taloudellisesti edistyneet maat ovat vastuussa jopa 98 prosentista muiden maiden veromenetyksistä. Tässä kyseenalaisessa toiminnassa johtavat maat ovat Brittein Cayman-saaret, Yhdistynyt kuningaskunta, Hollanti, Luxemburg ja Yhdysvallat. G20-maat mahdollistavat toiminnallaan jopa yli neljänneksen menetetyistä verovaroista. Samalla ne itse menettävät yli 290 miljardia dollaria verotuloja vuosittain.
Tätä taustaa vasten olen erittäin tyytyväinen EU-parlamentin verovaliokunnan esittämään päätöslauselmaluonnokseen EU-veroparatiisiluettelon uudistamisesta. Syksyllä 2016 julkaistun eurobarometrin mukaan 86% EU:n kansalaisista kannattaa veronkiertoa ja veroparatiiseja koskevien sääntöjen tiukentamista.
Tämä päätöslauselma on kunnianhimoinen suurimpien ryhmien yhteinen teksti, josta keskustellaan parlamentissa tulevina viikkoina. Siinä kuvataan ongelmat, jotka liittyvät eettisten sääntöjen ja veroparatiiseiksi luokiteltujen kolmansien maiden määrittelyn avoimuuden puutteeseen. Nykyinenkin kolmansien maiden luettelo on edelleen ongelmallinen. Sen osoittaa neuvoston viimeisin 6. lokakuuta 2020 tekemä puliveivaus, jossa Caymansaaret ja Oman poistettiin ja Barbados ja Anguilla lisättiin listaan. On huomattava, että Caymansaarilla ei edelleenkään ole yhteisöveroa ja että se on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan yksi kymmenestä suosituimmista kohteista haamuinvestoinneille.
Veroparatiisien luettelo, jossa ei tarkastella EU:n jäsenmaiden omia käytäntöjä, ei ole uskottava. Siksi esitän mietintöluonnokseen tarkistusta, jonka mukaan EU:n luettelointiprosessin uskottavuus ja legitimiteetti kärsii, jos se koskee vain kolmansia maita. Tarvitsemme yhdenmukaisuutta kolmansien maiden luettelointikriteerien ja haitallisten verokäytäntöjen kriteerien välillä myös EU:ssa. Pidän perusteltuna sanoa avoimesti, että kuusi EU:n jäsenvaltiota – Kypros, Unkari, Irlanti, Luxemburg, Malta ja Alankomaat – ovat saaneet säännöllisesti komission maakohtaisia suosituksia tarpeesta puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun. Muutosten saamiseksi meidän on nimettävä nämä maat ja kutsuttava niitä sellaisiksi kuin ne ovat: EU:n veroparatiiseiksi. Meidän pitäisi tehdä niin, kunnes todelliset verouudistukset pannaan täytäntöön myös näissä maissa. Komission mukaan on edelleen niin, että verosäännöt mahdollistavat aggressiivisen verosuunnittelun kyseisissä jäsenvaltioissa.
