Eero Heinäluoma (sd.) on Euroopan parlamentin toinen pääneuvottelija uudessa rahanpesun torjuntaa koskevassa asetuksessa. Kyseessä on historiallinen asetus, jonka neuvottelutuloksesta Euroopan parlamentin talous- ja rahavaliokunta äänestää tiistaina 28.3. iltapäivällä.
Parlamentin mietinnön mukaan yhä useampi toimija tulee ilmoitusvelvolliseksi epäilyttävissä rahansiirroista.
Tähän saakka ilmoitusvelvollisuus on koskenut erityisesti pankkeja, mutta nyt parlamemtti kannattaa ilmoitusvelvollisuuden huomattavaa laajennusta. Mukaan tulisivat esimerkiksi jalkapalloseurat, joiden liikevaihto ylittää 7 miljoonaa euroa, kiinteistökehittäjät, varallisuuden- tai omaisuudenhoitajat ja ylellisyystuotteita kauppaavat henkilöt. Vastaisuudessa lainsäädäntö sisältäisi myös velvollisuuden tarkistaa, kohdistuuko asiakkaaseen tai tosiasialliseen edunsaajaan pakotteita, jotka liittyvät terrorismiin, terrorismin rahoitukseen, joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamiseen tai muita unionin rajoittavia toimenpiteitä. Pakotelinjauksillla pyritään tiivistämään Venäjän vastaisten pakotteiden toimivuutta.
– Rahanpesun torjunnan uudistus on yksi tämän parlamenttikauden tärkeimmistä lainsäädännöistä. Viime vuosien skandaalit ja venälöisten oligarkkien helppo asettuminen EU-sateenvarjon suojan alle, kertovat koruttomasti uudistusten tärkeydestä, Heinäluoma summaa.
Paketin poliittisesti vaikein kohta on ollut käteismaksujen käytön rajoittaminen. Kysymys on erityisen herkkä tietyille jäsenmaille, kuten Saksalle, jossa käteisen rooli taloudessa on edelleen tärkeä. Parlamentin neuvotteluryhmä ehdottaa 7 000 euron rajaa käteismaksuissa. Rajoitusta ei kuitenkaan sovellettaisi sellaisten henkilöiden välisiin maksuihin, jotka eivät toimi ammatillisesti, lukuun ottamatta maksuja koskien maata, kiinteistöjä, jalometalleja ja -kiviä sekä ylellisyystuotteita. Lisäksi parlamentti ehdottaa, että kryptovaroin suoritetut maksut ilman palveluntarjoajaa sallitaan 1 000 euroon asti. Yli 1 000 euron maksut vaatisivat tosiasiallisen edunsaajan tunnistamista.
– Euroopan parlamentti on aina ollut se toimielin, joka ajaa talous- ja rahapolitiikan saralla kunnianhimoisia uudistuksia. Näin sen pitääkin jatkua. Tätä kansalaiset ja yritykset odottavat meiltä. Neuvottelutulos parlamentissa tiukensi huomattavasti Euroopan komission alkuperäistä kantaa, mikä on erittäin hyvä, päättää Heinäluoma.
Asetusta tullaan soveltamaan samalla tavalla koko EU:n alueella sen sijaan, että direktiiviä, johon nykyinen lainsäädäntökehikko perustuu, toteutettaisiin kussakin 27 jäsenmaassa kunkin maan omalla tavalla. Parlamenttiäänestyksen jälkeen voivat kolmikantaneuvottelut neuvoston ja komission kanssa käynnistyä. Neuvottelut alkavat Ruotsin puheenjohtajakaudella ja niiden oletetaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Isoon lakiuudistusahankkeeseen kuuluu myös erityisen rahanpesua torjuvan viranomaisen perustaminen.
Äänestys käydään parlamentin talous- ja rahavaliokunnassa tiistaina 28.3. klo 14.30 Suomen aikaa. Voit seurata äänestystä livenä tästä.
